Historia

Alku

Malmin työväentalo oy:n perustajainkokous pidettiin vuoden 1937 joulukuussa. Läsnä kokouksessa olivat edustajat Malmin Seudun Työväenyhdistyksestä, Metalliosasto 33:sta, Malmin Nahkatyöntekijäinosastosta ja Malmin Urheilijoista. Omalle talolle oli ollut kysyntää jo 1930-luvun alkupuolella, mutta kansainvälinen lamatilanne esti talon rakentamisen tuolloin. Rakennustyöt alkoivat syksyllä 1938 ja talo valmistui pääosin ennen alkanutta talvisotaa marraskuun lopulla vuonna 1939 ja viimeisteltiin sodan loputtua vuonna 1940.

Poliittinen perhe

Jatkosodan jälkeisiä vuosia voidaan pitää Malmin työväentalon osalta aikana, jolloin tehdyt valinnat tulivat näyttelemään merkittävää roolia talon tulevaisuudessa. Malmin Seudun Työväenyhdistys oli sotiin asti kuulunut Suomen Sosiaalidemokraattiseen Puolueeseen. Uuden vasemmistorintaman synty sodan jälkeen ajoi työväenyhdistyksen suurten päätösten eteen. Kysymyksenä oli liittyminen SKDL:n rintamaan tai siitä pois jääminen. Kun työväenyhdistys talon osakkeiden suurimpana omistajana päätti liittyä SKDL:ään vuonna 1945, oli talon tuleva toiminta suuntautuva useiksi vuosikymmeniksi vasemmistolaisen työväenliikkeen yhdistysten pariin.

1940–1960-luvuilla toiminta työväentalolla oli huipussaan. Talo toimi keskeisenä toimipaikkana sen perustajayhdistyksille ja monille muille myöhemmin mukaan tulleille yhdistyksille, joita yhdisti aatteellinen tausta. Etenkin nuoria oli talon toiminnassa mukana tänä aikana runsaasti. Sellaiset yhdistykset kuten Malmin Demokraattiset nuoret, Raittiusseura Tähti ja Malmin Urheilijat koostuivat pääosin nuoresta väestä, jotka järjestivät iltamiaan sekä tansseja työväentalolla.

1960-luvun lopulle tultaessa oli yhteiskunta alkanut jo muuttua. Myös Malmi alkoi kasvaa räjähdysmäisesti ja vanhat sosiaaliset valtarakenteet alkoivat murtua mullistaen myös perinteistä työväenliikettä. Nuoriso alkoi hiljalleen kadota talolta pitäen sen toimintaa vanhanaikaisena. Nuorten kadotessa talolta lisäsivät Malmin eläkeläiset toimintaansa talon parissa. Ohjelmaa järjestettiin aina kerhotilaisuuksista voimisteluun sekä näytelmätoimintaan. 2000-luvulle tultaessa ovat Malmin eläkeläiset yhä työväentalon ahkerin ja toimeliain käyttäjäryhmä. Myös nuorempi sukupolvi on alkanut löytämään pikkuhiljaa tiensä takaisin työväentalolle järjestäen talolla musiikki- ja elokuvailtatapahtumiaan sekä osallistumalla talon yhteisen päätöksentekoelimen toimintaan. Malmin työväentalo on yhä tänä päivänä merkittävä osoitus siitä kollektiivisesta työstä, jolla seuraintaloja on maassamme ylläpidetty. Talon toimintaan osallistumalla osallistuu samalla perinteiden ylläpitämiseen sekä järjestökulttuurin vaalimiseen.

Ystävällisesti tervetuloa Malmin työväentalolle

Riku Ahola

16.8.2010

Malmin työväentalon historiaa esitellyt Ahola on tutkinut pro gradu -työssään Malmin työväentalolla toimineita järjestönuoria sekä sosiaalisen pääoman ilmenemistä heidän verkostoissaan Toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Aholan yliopiston päättötyön löydät tästä linkistä.

Talon perustiedot